Gibeonin
rauta-nikkeli meteoriitti.
Mikä on meteoriitti?
Meteoriitti on avaruudesta
maan pinnalle pudonnut kiinteä kappale, joka on ilmakehän läpi
kulkiessaan säilynyt ehjänä. Kappaleen ikä on 4 miljardia vuotta. Se
on peräisin joko suuresta hajonneesta asteroidista tai planeetasta
(osa tuhoutuneen planeetan sydäntä). Suurin osa meteoroideista jotka
osuvat ilmakehään tuhoutuvat ja hehkuvat olemattomiin, mutta yli 1
kg:n painavat kappaleet voivat säilyä ehjinä. Tämän kokoiset
kappaleet ovat pieniä paljon harvinaisempia.
Löytöpaikka:
Namibia, Afrikka.
Ensimmäinen länsimaalainen henkilö joka löysi tätä meteoriittia
vuonna 1836 oli Englantilainen armeijan kapteeni, tutkimusmatkailija
Sir James E. Alexander. Paikalliset asukkaat, Nama-heimon jäsenet
(Kalahari-aavikolta),
olivat tunteneet sen jo ennen edellä mainittua aikaa. He
valmistivat
siitä työkaluja ja aseita.
Koostumus
Maapallolla esiintyvät alkuaineet ovat identtiset meteoriiteissa
esiintyvien alkuaineiden kanssa, mutta alkuaineiden jakauma on
toinen, se vastaa enemmän maan sisäosien koostumusta. Koostumus on
pääasiallisesti rautaa, muita alkuaineita ovat nikkeli, koboltti,
fosfori, kupari ja kromi.
Kiteen asu
Tämä meteoriitti on alkuperäisessä
erittäin epäsymmetrisessä muodossaan ja se on
tunnistettavissa sen asusta, tummasta sulaneesta uloimmasta
kuoresta, joka on muodostunut kappaleen osuessa ilmakehään.
Kuvassa suurennus sulaneesta kuoresta.
Widemannstättenin kuviot
Tieteellisin menetelmin on Gibeonin meteoriitin
iäksi todettu noin 4 miljardia vuotta. Se on kehittynyt samaan
aikaan kun aurinkokuntamme. Tätä tutkimusta tukee teoria
Widmannstättenin kuvioiden synnystä. Kuviot esiintyvät suurimmassa
osassa Gibeonin meteoriitteja, nämä tunnetaan oktaedriitteina.
Kuinka kuviot ovat käsitelty esiin, ja miten ne
ovat kehittyneet?
Kun Gibeonin oktaedriitti sahataan, hiotaan, kiillotetaan ja
etsataan hapolla, saadaan sen pintaan näkyviin lamellijärjestelmä,
kolmion muotoinen kuviointi joka tunnetaan nimellä Widmannstättenin
kuvio. Tätä kuviointia ei ihminen pysty väärentämään, joten sitä
pidetään diagnostisena tunnistusmerkkinä esinettä aidoksi
todistettaessa. Widmannstättenin kuvio kehittyy lähes
0-painovoimassa, äärimmäisen kylmissä olosuhteissa, jossa
jäähtyminen on ollut yhden asteen tuhannessa vuodessa miljoonien
vuosien ajan. Kuvioiden kehittyminen on kestänyt 800 miljoonaa
vuotta. Kuvioiden ansiosta kauniita etsattuja jalokiviä voidaan
käyttää koruihin istutettuina.
Vasemmalla valokuva Widemannstättenin kuvioista.
Kuvassa nähdään Widemannstättenin kuvio jossa erottuu kolme osaa: tummanharmaa
tankorauta, hopeankiiltoinen nauharauta ja harmaanmusta tankoraudan
koloissa esiintyvä täyterauta. Edellä mainitut raudat ovat
kamasiitti (6-7% nikkeliä), teniitti (paljon nikkeliä sisältävä) ja
plessiitti.
Nimi löytöpaikan mukaisesti
Meteoriitille annetaan yleensä nimi löytöpaikan mukaisesti. Ne
ovat peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä,
ja sieltä ne ovat kulkeutuneet maan vetovoiman piiriin ja täten
pudonneet maan pinnalle. Kyseinen löytö ei ole ainoastaan yksi
meteoriitti, vaan se on useasta sirpaloituneesta osasta koostunut
joukko meteoriitteja, jotka ovat yhdellä kertaa osuneet maahan ja
sinkoutuneet noin 100 x 350 km:n alueelle joista suurin osa
löydettiin maan pinnan päältä. Alue on kertaalleen poimittu.
Materiaali on näin vaikeampaa löytää kun aiemmin, mutta ne ovat
säilyneet hyvin aavikolla.
Pinnan
merkit ja magneettisuus
Kun meteoriitti syöksyy ilmakehään kitka nousee ja sen pinnan
lämpötila ylittää sulamispisteen. Kun kappale laskeutuu, se hidastaa
vauhtiaan ja kitkan aiheuttama kuumuus vähenee. Muodoltaan ne ovat
usein pyöristyneitä. Ilmakehään saapumisen aikana saattaa kehittyä
regmaglyptejä. Nämä ovat matalia sulamiskuoppia, jotka muistuttavat
sormien painallusta savessa. Varmin tunnusmerkki on ilmalennon
aikana syntynyt tumma kuori. Rauta-meteoriitit ovat yleensä erittäin
magneettisia, eli ne tarttuvat magneettiin helposti.
Meteoriittinäyttely Windhoekissa
Kuva Namibian Windhoekista, jossa on nähtävillä
valtavan kokoisia raakakappaleita meteoriittia, kiinnitettyinä
jalustoihin. Nämä kappaleet ovat Namibialle
kulttuurihistoriallisesti tärkeitä, ja täten tänä päivänä
meteoriittien kauppa on rajattua.
Casimir von Schantz 2013